Hevosjalostusliitot ovat tehneet Suomessa työtä hevosten hyväksi yli sata vuotta. Kuudentoista alueellisen hevosjalostusliiton keskusjärjestönä toimii Suomen Hippos. Hevosjalostusliittojen tehtäviin kuuluu mm. vastaanottaa varsomisilmoitukset, kirjata varsat syntyneiksi, hoitaa varsojen sekä tuontihevosten tunnistus sekä lähettää nämä tiedot eteenpäin Hippokseen rekisteröintiä varten. Myös omistajanvaihdokset onnistuvat hevosjalostusliiton kautta vuoden 2019 loppuun. Lisäksi liitot ylläpitävät orivarsalaitumia, järjestävät tamma- ja varsanäyttelyitä sekä erilaisia koulutuksia ja kursseja.
Hämeen hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja Anu Kantala kertoo oman alueensa hevosjalostusliiton toiminnasta. Toiminta-alue on laaja ja siihen kuuluu suurin osa Kanta-Hämeestä ja Pirkanmaasta. Tunnistettavia varsoja sekä tuontihevosia kertyykin vuosittain yhteensä 600-700 ja näyttelypäiviä liitolle tulee noin 10 vuodessa.
Kantala on Hämeen hevosjalostusliiton ainoa työntekijä, mutta tunnistuksia tekee hänen lisäkseen satunnaisesti kaksi henkilöä ostopalveluna.
Tunnistajalta vaaditaan kykyä pärjätä hevosten kanssa sekä kiinnostusta ja tietoa hevosten väreistä ja merkeistä. Suomen Hippos järjestää tunnistajakurssin ja antaa oikeuden toimia tunnistajana.
Varsan synnyttyä tehdään varsomisilmoitus sähköisesti Oma talli –tunnuksilla tai astutustodistuksen varsomisilmoituksella. Mikäli edellä mainittuihin ei ole mahdollisuutta, voi ilmoituksen tehdä suoraan hevosjalostusliittoon puhelimitse tai sähköpostitse. Rekisteröinnin hinta on edullisin, kun ilmoitus on tehty 1kk:n kuluessa varsan syntymästä. Ilmoituksen voi tehdä myöhemminkin, mutta rekisteröinnin hinta on tällöin korkeampi.
Varsalla tulee olla tunnistusasiakirja eli hevospassi viimeistään 12kk:n ikäisenä. Ravikilpailuoikeuden saamiseksi varsa on tunnistettava syntymää seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Kantala kertoo seuraavansa varsomisilmoituksia ja suunnittelee tunnistuskäynnit eri alueille, jotta mahdollisimman paljon saman alueen varsoja saataisiin samalla reissulla tunnistettua. Hänellä on tapana ottaa yhteyttä kasvattajiin ja kertoa milloin hän olisi tulossa alueelle. Tunnistuksen voi tilata myös itse ottamalla yhteyttä ja Kantala muistuttaakin, että vastuu tunnistuksen tilaamisesta on lopulta kasvattajalla itsellään.
Tunnistuksessa varsalle asennetaan mikrosiru, siltä otetaan jouhinäyte DNA-tutkimusta varten, sekä kirjataan ylös varsan väri ja merkit. Katso tästä video Anu Kantalasta tunnistamassa. Tunnistusta varten on hyvä varata valoisa tila, jossa varsaa on turvallista käsitellä. Tunnistuksen sujuvuuden vuoksi olisi hyvä, jos varsa olisi haettu jo valmiiksi tilaan, jossa tunnistus tehdään. Varsan olisi hyvä olla jo tottunut riimuun ja käsittelyyn. Kantalan mukaan on epäreilua varsaa kohtaan, mikäli käsittelyn puutteen vuoksi toimenpiteet joudutaan tekemään väkisin.
Kantala kertoo hevosjalostusliittojen tarjoavan asiantuntemusta sekä tukea hevoskasvattajille. Hevosjalostusliitoissa löytyy tietämystä mm. Kasvatuspalveluja tarjoavista talleista ja varsalaitumista. Tällaisia palveluita ei välttämättä mainosteta julkisesti, mutta kasvattajien luona kulkevalla tunnistajalla on yleensä hyvä käsitys alueen hevoskasvattajista ja kasvatuksen palveluista. Uusia hevoskasvattajia ohjataan hevosjalostusliitossa mielellään ja aina voi ottaa yhteyttä, oli kysymys mistä tahansa kasvattamiseen liittyvästä. Kantala toteaakin liiton olevan olemassa juuri asiakasta varten!
Anu Kantala
- Toimenkuva: Hämeen hevosjalostusliiton toiminnanjohtaja
- Työn hyvät puolet: Työ on itsenäistä, vaihtelevaa ja monipuolista. Työssä tapaa paljon hevosia ja hevosihmisiä.
- Työn haasteet: Työajat ovat epäsäännölliset ja kausiluontoisesti työssä on “ruuhka-aikoja”. Yhden ihmisen organisaatiossa työt ovat yhden ihmisen vastuulla.
- Harrastukset: Luonnollisesti seuraan hevosurheilua, mutta omia hevosia ei tällä hetkellä ole. Koitan matkustella aina, kun vain on mahdollista. Lisäksi olen kiinnostunut vanhoista esineistä ja rakennuksista sekä taiteesta.
Kirjoittajat: Lotta Kovaljeff, Taru Lehtinen ja Marianne Malm, HAMK
Kirjoittajat ovat Hämeen ammattikorkeakoulun hevostalouden kolmannen vuoden opiskelijoita ja tekevät asiantuntijaharjoitteluaan Uudet hevoskasvattajat-hankkeelle.