Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017-kimpan tiedotteesta 1/2016 (20.6.2016).
Hevosopiston siittolan eläinlääkäri, ELT Tiina Reilas siemensi Ypäjä Urmelin Ypäjä Arskan spermalla perjantaina 10.6.2016.
Reilas kertoo, että Urmelin siitoskausi käynnistyi hitaasti, sillä tamma heräsi talven seksuaalilevostaan kaikessa rauhassa ja tuli kiimaan vasta toukokuussa. Kokenut eläinlääkäri teki päätöksen odottaa toista kiimaa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä.
Uuden kiiman odotus päättyi kiimakontrollissa tehtyyn havaintoon, että ovulaatiossa syntyneet kaksi keltarauhasta jatkoivat sinnikkäästi hormonituotantoaan. Tämä esti Urmelin uuden kiiman ja ovulaation. Niitä avitettiin prostaglandiinipistoksella eli ”kiimapiikillä”, joka nitisti puuhakkaat keltarauhaset. Tapahtumassa tai toimenpiteessä ei ole mitään tavatonta, ja yliaikaisen keltarauhasen nopea tunnistaminen ja pysäyttäminen edesauttavat kiimakierron jatkumista normaalisti.
Siemennystä seuraavana maanantaina tehdyssä tarkastuksessa Reilas totesi, että Urmelin kiima on ohitse ja suurikokoinen munarakkula on vapauttanut munasolunsa, mutta kohtuun on kertynyt tulehdukseen viittaavaa nestettä. Niinpä Urmelin kohtu huuhdeltiin maanantaina 13.6. ja tiistaina 14.6., ja hevonen sai myös annoksen oksitosiinia kohdun puhdistautumisen edistämiseksi. Nämä ovat ensimmäisiä toimenpiteitä tällaisissa tilanteissa, ja tepsivät: kaikki on sittemmin näyttänyt olevan kunnossa. Hevonen on myös ollut arkiaskareissaan reippaalla mielellä.
Eläinlääkärin mukaan on kuitenkin mahdollista, että Urmelin ovulaatio ja siemennysajankohta eivät osuneet optimaalisesti yksiin varsinkaan, kun tilanne eteni vauhdikkaasti. Irronnut munasolu säilyttää hedelmöitymiskykynsä vain puolen vuorokauden ajan, kun taas siittiöt saattavat pysyä elinvoimaisina tamman elimistössä jopa viikon ajan.
VIDEO: Tammojen tutkiminen ja siemennys
TIETOISKU: Tamman kiimakierto ja sen seuranta
Tamman kiimakierrolla tarkoitetaan ovulaatioiden välistä ajanjaksoa eli aikaa kiimasta kiimaan. Tämä sykli kestää keskimäärin 21 päivää (17–24 vrk): kiima kestää noin viikon ja keltarauhasvaihe kaksi viikkoa. Eläinlääkärikielessä puhutaan estruksesta ja diestruksesta. Syklin alku lasketaan ovulaatiosta, joka on päivä 0.
Sanastossa vilahtelee myös anestrus, joka tarkoittaa talven seksuaalilepoa. Sen aikana tamman munasarjat eivät toimi. Suomen leveysasteilla näin käy joulu–helmikuussa, jolloin lepotilassa on noin 80 prosenttia tammoista. Kevään siirtymävaihe kohti säännöllistä kiimakiertoa päättyy, kun kehittyy munarakkula, joka tuottaa tarpeeksi estrogeeniä ovuloituakseen.
Estrogeeni saa aikaan tamman kiimakäyttäytymisen ja valmistaa sen elimistöä hedelmöittymiseen. Estrogeenin eritys on huipussaan 1–2 päivää ennen ovulaatiota.
Munarakkula eli follikkeli kehittyy munasarjan sisällä. Ovulaatiossa rakkula puhkeaa ja munasolu vapautuu munanjohtimeen. Tämä tapahtuu 1–2 päivää ennen kiiman loppua. Kypsän follikkelin halkaisija on keskimäärin 4–5 cm. Hevosella munasarjat muistuttavat muodoltaan munuaispapua.
Puhjennut munarakkula täyttyy verellä ja siitä kehittyy keltarauhanen, joka erittää keltarauhashormonia eli progesteronia. Se estää kiimakäyttäytymisen luodessaan kohtuun alkionkehitykselle otolliset olosuhteet, eli progesteroni pitää tiineyttä yllä sen alkuvaiheessa.
Mikäli tamma ei tiinehdy, kohtu erittää pari viikkoa ovulaation jälkeen prostaglandiinia, joka tuhoaa keltarauhasen. Progesteronitaso laskee nopeasti, tamma tulee uuteen kiimaan ja uusi follikkeli kasvaa ja kypsyy ovuloituakseen kiiman lopulla.
”Persistoivasta keltarauhasesta” on kyse, kun keltarauhanen jatkaa progesteronituotantoaan, vaikka tamma ei ole kantava. Tämä sinnikkyys voi pilata ihmisen suunnitelmat koko siitoskauden ajalta, koska progesteronia voi erittyä läpi kesän eikä tamma tule kiimaan. Eläinlääkäri palauttaa kierron aikatauluunsa prostaglandiinilla.
Tamman kiimakierron vaihetta ja sopivaa siemennyshetkeä voidaan selvittää ultraääni- ja rektaalitutkimuksessa, jota kuvassa tekee ELT Tiina Reilas.
Tutkimuksessa eläinlääkäri tunnustelee sormillaan tamman sisäsynnyttimien kiinteyttä ja muotoa peräsuolen kautta ja käyttää apuna ultraääntä. Kuva välittyy monitoriin tamman peräsuoleen viedystä anturista.