Ypäjän SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedote 3-2016 (11.7.2016) 

Hyväkuntoinen laidun on vaivattomin ja laadukkain tapa huolehtia imettävän tamman ruokinnasta, sanoi LUKE:nerikoistutkija, dosentti Markku Saastamoinen luennollaan Teivossa marraskuussa. 

Hyvin hoidetun laitumen ruoho antaa tammalle riittävästi maidontuotannon edellyttämää energiaa ja valkuaista. Tamma kuluttaa imettäessään kaksi kertaa enemmän valkuaista kuin tiineysaikanaan, eli valkuaisen tarve on suurempi kuin millään muulla hevosella. Energiaa tarvitaan imetykseen noin kolmannes enemmän kuin tiineysaikana. 

Laitumelle tarjoillaan kivennäissekoitusta, joka korvaa tamman elimistöstä poistuvia kivennäisiä, varsinkin fosforia ja kalsiumia. Saastamoisen mukaan tamman kivennäisruokinnalla ei ole vaikutusta maidon kivennäispitoisuuksiin, joten varsakin tarvitsee kivennäisiä. Erityisen hyödyllisiä ovat varsan luuston kehitykselle tärkeät kupari ja sinkki, joita maidossa on vähän. 

Maito on varsan tärkeintä ravintoa sen 3–4 ensimmäisen elinkuukauden ajan. Tuon jälkeen tamman maidontuotanto vähenee, ja varsa alkaa syödä ruohoa yhä ahkerammin. Tässä vaiheessa se imee emäänsä keskimäärin 15 kertaa vuorokaudessa, kun pikkuvarsana imemiskertoja oli jopa 60 vuorokauden aikana. Juodun maidon määrä vaihtelee varsan koosta riippuen, mutta on pikkuvarsana noin 100 millilitraa elopainokiloa kohden vuorokaudessa. 

Varsan kasvu ja lihavuusaste ovat suorassa suhteessa emän maidontuotantoon. Tamma ei saa laihtua imettäessään, vaan sitä on tarvittaessa lisäruokittava laitumelle. Vettä se kuluttaa jopa 60 litraa päivässä. 

Saastamoisen mukaan vapaa laidunruokinta takaa maidontuotannon huolimatta siitä, että rehun sulavuus ja valkuaispitoisuus vaihtelevat kasvien kasvuvaiheen mukaan. Tämä kuitenkin korostaa laidunten huolellisen hoidon –lannoituksen, puhdistusniittojen ja oikea-aikaisen lohkokierron –merkitystä imettävien tammojen ja niiden varsojen hyvinvoinnille. 

Laiduntavan tamman ja varsan kunto tarkastetaan vähintään kerran päivässä. Erityistä huomiota kiinnitetään liikkumiseen, syömiseen ja pään ja hännänalusen puhtauteen. Tamman lihavuuskunnon pysyminen hyvänä varmistetaan mm. seuraamalla kylkiluiden päällä olevan rasvakerroksen paksuutta. 

Tarkastukseen kannattaa varata aikaa, jotta nähdään, että varsa saa syödäkseen. Tarkastukseen kuuluu myös utarekatselmus. 

Lähteenä luennon lisäksi M. Saastamoinen: Imettävän tamman ruokinta. Pro Hevonen 2/07, 16–23. 

Katos tasoittaa vaihtelevan kelin vaikutuksia ja pitää kivennäistarjoilun kuivana. Kaikki mahtuvat suojaan ilman riitaa, koska tilaa on tarpeeksi ylempiarvoisten väistämiseen. Hake säästää kengättömiä jalkoja. 

Ötö-ja ihottumaloimitus

Kesäihottumaiset ja ötököistä ahdistuvat hevoset voidaan laitumella suojata loimittamallaja huputtamalla, minkä ansiosta ne pääsevät vapaina ravinnerikkaan tuoreen ruohon ääreen. Varusteiden kiinnitys tarkistetaan päivittäin. Mahakappaleen sisään mahdollisesti kertynyt karva, ruoho ja muu irtain poistetaansamassa yhteydessä. Loimi lisäosineen pestään tarpeen mukaan.

Video tarjoaa lähikuvan ja vahvistaa, ettei oikein asennettu loimi haittaa tamman ja varsan syömäpuuhia:

Tietoisku Ypäjän Hevosopiston laitumilta 

Hevosopiston hevoset laiduntavat iän, sukupuolen ja toimenkuvan perusteella muodostetuissa laumoissa. Tämän mukaisesti esimerkiksi ruunat, vuotiaat oriit ja varsattomat tammat laiduntavat omissa porukoissaan. 

Kullakin laitumella on vähintään yksi vesipiste sekä kivennäis-ja suolatarjoiluastia. Astiat tarkastetaan päivittäin ja puhdistetaan ja täytetään tarvittaessa. Samalla katsotaan hevosten kunto. 

Hevoset siirretään lohkolta toiselle ennen syötävän loppumista ja loisrasituksen kontrolloimiseksi. 

Säänsuojavaihtoehtoja ovat katokset, tuulensuojaseinät ja metsä. 

Kuvissa on varsallisten tammojen laitumen säänsuojakatos, joka valmistui Hevosopiston ”Alatien” varteen kymmenkunta vuotta sitten Maatalouden tutkimuskeskuksen (nykyisen Luken) hankkeessa. 

Katosten ja aitojen kunto tarkastetaan säännöllisesti törröttävien naulojen, irronneiden tai kuluneiden lankojen ja muiden turvallisuusriskin muodostavien korjaustarpeiden varalta. 

Hevosten turvallisuutta ja rakenteiden kestävyyttä voidaan parantaa moninaisilla ratkaisuilla. Nuolet kuvassa osoittavat katoksen rännien ja pylväiden suojaukseen, jossa on käytetty sementtiä ja paksua kumia.