Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 5/2017 (25.2.2017)
Urmelin mammaloma on alkanut. Se muutti perjantaina 16.2. (eli tiineyspäivänä 228) Hevosopiston pihan poikki tamma-ja varsatalliin, jonka yhteydessä toimii Hevosopiston siittola.
Kakkostallin vastaava tallimestari Liisa Taskinen kertoo, että Urmelilla on tilava oma karsina, johon se on kotiutunut hyvin. Hevosen arki jatkuu jotakuinkin ennallaan, syöden, ulkoillen ja liikkuen. Tallin vaihtumisesta huolimatta Urmelin tarhakaveri pysyy toistaiseksi samana.
Ennen siirtoa Urmeli siedätettiin uuteen ruokaan. Tammatallissa syödään tiineille tammoille räätälöityä täysrehua, johon Urmeli vaihtoi asteittain kaurasta. Urmelin väkirehuannos on edelleen 3 x ½ litraa päivässä. Heinää kuluu 2-2-3 eli yhteensä 7 kiloa, eli annos on noussut kilolla sitten joulukuun. Huolelliseen siedätykseen kuluu yleensä pari viikkoa.
Tallia vaihtaessaan Urmeli lopetti työnsä Hevosopiston opiskelijoiden ratsastustunneilla. Urmelin hoitaja Laura Salo kertoo, että hän on käynyt Urmelin kanssa kävelylenkeillä.
TIETOISKU: Sikiön kasvu ja liikkeet
Kun kohdun sarvet sulkeutuvat 8 tiineyskuukauden täyttymiseen mennessä, sikiö ja kaikki kohdun nesteet ovat kohdun rungossa. Sikiö siirtyy selälleen etutarjontaan. Tästedes kääntyminen on harvinaista.
Sikiö kasvaa voimakkaasti tiineyden viimeisellä kolmanneksella. Yhdeksänkuinen sikiö on saksanpaimenkoiran mitoissa. Tässä vaiheessa 99 prosenttia sikiöistä on selällään etutilassa eikä enää käänny. Reilas selvitti, että takajalat ovat työntyneet napanuoran puoleiseen kohdunsarveen. Pää on ylimpänä ja lähimpänä kohdunkaulaa.
Viimeisen kuukauden aikana sikiön etu-ja takajalat liikkuvat vilkkaasti. Syntyessään keskimäärin 11 kuukauden kantoajan täyttyessä varsan pituus on 90 sentin korvilla, ja se painaa 30–50 kiloa. Vaihtelu on kuitenkin suurta, eli jokainen hevonen on tässäkin oma yksilönsä.
Sikiön kasvu riippuu istukasta. Istukan kokoon, toimintaan ja verenkiertoon vaikuttaa lukuisia monimutkaisia tekijöitä. Sama pätee siihen, miten ravinteet ja happi kulkevat emältä sikiölle ja millaisessa hormoni- ja aineenvaihduntaympäristössä sikiö kehittyy. Osansa kasvussa on myös vanhempien geeniperimällä ja ravitsemuksen, stressin ja myrkyllisten aineiden (toksiinien) kaltaisilla ympäristötekijöillä.
Jos istukan kapasiteetti ei riitä, sikiön kasvu kärsii. Reilas kertoo, että tämä on havaittu mm. rotujenvälisissä alkionsiirroissa. Esimerkiksi poniin siirretty täysverisen alkio on kasvanut huonosti. Hevosenaihio siis mukautuu olosuhteisiin sen sijaan, että kasvaisi ylimittaiseksi eikä mahtuisi ulos emästään.