Ote Ypäjä SH-ratsuvarsa 2017 -kimpan tiedotteesta 20-21/2018 ja 4-7/2019 (3.12.2018-31.3.2019)

Onerva osallistui irtohypytysharjoituksiin 3.12.2018. VIDEO: Onervan irtohypytys. 

14.12.2018 Onerva sai influenssa rokotuksen.


Onerva irtohyppäämässä. Kuva: Terttu Peltonen


Onerva on käynyt aika ajoin ajoharjoituksissa. Peruskäsittelyä ja irtohyppäämistäkin on kerrattu.

Ajo-opetusharjoitusten ansiosta varsalla on mielekästä, ohjelmallista tekemistä ennen ratsukoulutuksen käynnistymistä. Tehtävässä viihtyy yleensä myös omistaja, joka näin saa tavoitteellista puuhaa varsansa kanssa.

Ratsukoulutuksen alkuvaihe etenee sujuvimmin, jos varsa on jo pienempänä tottunut käsittelyyn, varusteisiin ja työntekoon.

Valjastus- ja ajo-opetusharjoitukset voi aloittaa jo yksivuotiskeväänä ja jatkaa niitä laidunkauden jälkeen.

Useimmat ravivarsat opetetaan kärryjen eteen yksivuotissyksynä, mutta monet niistä ovat jo keväällä tutustuneet valjaisiin ja ohjasapujen perusteisiin.

Ajaminen tukee myös fyysistä kehittymistä.



Onervan ajo-opetuksen tuloksia esiteltiin Ypäjällä 24.3.2019. Kuva: Pauliina Raento.

TIETOISKU: Hevosen paino ja energiansaanti

Hevonen lihoo, jos se saa enemmän energiaa kuin kuluttaa. Tämä haittaa hevosen hyvinvointia monin tavoin. Joidenkin selvitysten mukaan jo puolet suomenhevosista on lihavia. Rehua tuotetaan ja laitumia hoidetaan entistä tehokkaammin, ja hevosen ruokinnan laatu on alkanut kiinnostaa uudella tavalla. Myös ihmisten oma elintaso, asenteet ja taidot ovat muuttuneet. Varsinkin harrastehevosia syötetään liikaa suhteessa niiden saamaan liikuntaan. Pulma korostuu suomenhevosella, jolla on hidas aineenvaihdunta ja reipas ruokahalu.

Ylipaino altistaa hevosen luuston, jänteiden ja nivelten liikarasitukselle, lämmönsäätelyn häiriöille ja aineenvaihduntasairauksille. Niitä ovat mm. kaviokuume ja metabolinen oireyhtymä, joka muistuttaa ihmisen kakkostyypin diabetesta. Rasvaa kertyy herkimmin kaulaan, sään ympärille, kyynärpään taakse ja hännäntyveen. Lihavan hevosen kaulan kiinnityskohta erottuu huonosti, selkärangan päällä on vako ja reidet voivat hangata toisiaan vasten. Kylkiluut ovat pehmeän rasvakerroksen alla.

Hevonen laihtuu, jos se ei saa tarpeeksi energiaa. Myös loiset ja sairaudet voivat laihduttaa hevosta. Laihaa tammaa voi olla vaikea saada tiineeksi eikä se saa tuotettua tarpeeksi maitoa varsalleen. Puutteellinen energiansaanti hidastaa varsan kasvua. Urheiluhevosilla riittämätön energiansaanti heikentää suorituksia. Hevonen on laiha, kun kylkiluita on näkyvillä ja kaula on kapea. Erittäin laihalla hevosella myös selkärangan okahaarakkeet näkyvät. Lonkkaluut ja hännäntyvi ulkonevat, ja rasvakudos puuttuu tai se on hyvin ohut.

Lihavuuskunnon määrittämiseksi on kehitetty kuntoluokituksia, joissa on eri maissa 5-9 luokkaa. Huomiota kiinnitetään erityisesti rasvakudoksen määrään. Energiantarvetta määriteltäessä on otettava huomioon joukko yksilöllisiä tekijöitä ja ominaisuuksia. Näihin lukeutuvat mm. Hevosen rehunkäyttökyky, ikä, terveys, toimeliaisuus, työ ja asuinympäristö. Ohjeita lihavuuskunnon määrittämiseen löytyy esim. Hevostietokeskuksen sivuilta.