Varsinais-Suomi on edelleen yksi Suomen merkittävimmistä hevosalan keskittymistä, jota leimaa vahva kasvatustoiminta, ammattimainen ja monipuolinen toimintakulttuuri sekä suuri hevostiheys.
Vuosi 2025 oli varsinais-suomalaisessa hevostaloudessa varautumisen ja selviytymisen aikaa. Epävarmuus tulevasta jarrutti tulevaisuudensuunnitelmia, mikä näkyi erityisesti varsakaupassa ja astutusmäärissä. Kustannusten nousu jatkui, mikä ei varautumisen kanssa toiminut yhtälönä elinkeinoa edistävästi.
Syksyn tilakäynneillä lähes jokaisessa tallissa puheenaiheeksi nousi alueen tiheä susikanta. Iso osa tallinpitäjistä kertoi muuttaneensa eläintenhoitoarkeaan, jotta petovahingoilta vältyttäisiin. Yleiseksi käsitykseksi jäi, että vain eläintenpitäjien arjen muokkaus esti isommat vahingot, mutta toisaalta rajoitti hevoseläinten oloa ja eloa ulkona ja erityisesti laitumilla.
Hevosten hyvinvointiasetus astui voimaan 1.1.2026, ja vuoden 2025 lähetessä loppuaan hevosihmiset miettivätkin rakennustensa ulkoseinien kokoja suhteessa karsinavaatimuksiin, koko syksyn jatkuneiden sateiden kosteuttaneita tarhojaan sekä hevosten ruokintatiheyttä suhteessa hevosten energiantarpeeseen ja käytettävissä olevaan aikaan.
Ilonaiheitakin toki löytyi: suomenhevosten ylimääräinen tammapalkkio otettiin kiitollisena vastaan, ja edelleen alueellamme alulllelaitetut, kasvatetut ja valmennetut varsat olivat sankoin joukoin mukana niin ikäluokkakilpailuiden karsinnoissa kuin finaaleissakin, eikä Oulun kuninkuusravitkaan jääneet vaille alueellamme kasvaneita hevosia.
Valtakunnallisen ja kansainvälisen trendin mukaan hevosmäärä on hienoisessa laskussa. Suuret, ennen vuotta 2010 alulle laitetut ikäluokat poistuvat pikkuhiljaa muonavahvuudesta, ja tuontihevostenkin määrä on vähentynyt. Tässä kohtaa on mainittava, että suurten ikäluokkien aikana suomalainen hevosenpitokulttuuri varsojen käsittelystä alkaen meni huimia askelia eteenpäin, ja näiden ikäluokkien ansiota on, että ammattimainen hevoskulttuuri tulee selviämään väliaikaisesta notkahduksesta paremmin.
Varsinais-Suomi on vahvaa hevoskasvatusaluetta, täällä syntyy noin 10% valtakuntamme varsoista alueen pienuudesta huolimatta.
Vuonna 2025 tammamme varsoivat seuraavasti: suomenhevosia 59 (78), lämminveriravureita 93 (95) ja ratsuja ja poneja (H-rekisteri) 67 (90). Oheinen taulukko kertoo väliaikaisesta laskusuunnasta, joka peilautuu luonnollisesti koko suomalaisen yhteiskunnan talouskasvun pitkittyneeseen taantumaan.
Alla oleva kaavio puolestaan kertoo varsinais-suomalaisten tammanomistajien, hevoskasvattien valmistautuisesta tuleviin vuosiin ja ennakointia siitä, mikä varsojen kysyntä tulee omistajien keskuudessa olemaan. Suomenhevosten ylimääräinen tammapalkkio vaikutti varmasti kotimaisen rotumme astutusmääriin. Lämminveritammojen siemennyksissä tuli selkeä pudotus, vaikka nuorten hevosten palkintoihin tullaan satsaamaan jatkossakin. Ratsujen ja ponien astutusmäärät nousivat ilahduttavasti.
Varsinais-Suomessa astuneista suomenhevosoriista eniten tammoja sai J-suunnan ori Säihkeen Säpinä, 19 tammaa. Ratsuori Savelan Hemulilla siemennettiin 14 tammaa, R-ori Lavilan Viljolla 9 ja R-ori Valtteri Valloituksella 8 tammaa.
Alueemme oriinpitäjien kautta kulkeneista tai asemilla astuneista lämminverioriista eniten käytettiin Maharajahia (38 tammaa), Calgary Gamesia (28 tammaa), Win B. Hilliä (26 tammaa) ja Manny Musclea (24 tammaa). Il Villaggio ja Short In Cash saivat kumpainenkin 17 tammaa kaudella 2025.
Ponioriista suosituimpia olivat Kakkulanmäen Virgil 261 SH (10 tammaa), Ytterhalls Kanon 253 SH (8 tammaa), Canna’s Centurion 292 SH (7 tammaa), Sternbergs Marvin 39 IC27 (7 tammaa) ja Alba Orlando 401 SH (6 tammaa)
